Miten teen onnistuneen liukuvärjäyksen? Uusi ilme toppiin värjäämällä!
Tietoa erilaisista värjäystekniikoista
- Liemivärjäyksessä värjättävä materiaali upotetaan kokonaan valmiiseen värjäysliemeen. Materiaalia sekoitellaan siellä niin kauan, että väri reagoi ja tarttuu pysyvästi materiaaliin.
- Kasto-seisotusvärjäyksessä väriliemi ja sen apuaineet maalataan tasossa olevaan materiaaliin, pakataan muoviin ja annetaan värin imeytyä ajan kanssa materiaaliin.
- Kankaanpainanta on myös yksi värjäystekniikka. Kankaanpainannassa taas väriaine apuaineineen viedään jähmetettynä materiaalin pinnalle. Tässä värjäysmenetelmässä halutaan yleensä viedä useita värejä värjättävän materiaalin pinnalle ja saada aikaan tarkkareunaisia kuvioita. Värinliemen paksuntaminen jähmeään muotoon antaa mahdollisuuden tarkkareunaisten kuvioiden tekemiseen ja värialueiden hallitsemiseen niin, ettei väri leviä hallitsemattomasti.
- Kankaanpainannan ekologisin ja vedettömin muoto nykyisin on digiprinttaus, jossa materiaalin pintaan tulostetaan halutun kuvan mukaiset värit. Digiprinttauksen toteuttamiseen tarvitaan tekstiilitulostin.
- Värjäystekniikoita on myös värin poistamista jo värillisestä kankaasta erilaisten kemikaalien avulla. Tutuin esimerkki tästä menetelmästä on ehkä farkkujen osittainen tai kokonaan haalistaminen valkaisevan kloriitin avulla, jolloin väriä haalistetaan tai poistetaan halutuista kohdista tasaisen värisistä farkuista. Tämä menetelmää en suosittele kotivärjärille. Kloriitista vapautuu kloorikaasuja, jotka voivat vahingoittaa hengitysteitä. Värinpoistoon kloriittia ei saisi käyttää missään suljetuissa tiloissa, kuten esimerkiksi kylpyhuoneessa. Jos valkaiset avoimessa astiassa kloriitilla, tulisi työ tehdä ulkona ja silloinkin on hyvä käyttää hengityssuojainta ja tietenkin suojakäsineitä. Muutenkin värin poistaminen ja haalistaminen tuntuu minusta oudolta. Värjäämiseen käytetään aikaa, energiaa (sähköä, kaasua tai puita), kemikaaleja ja vettä. En näe järkevänä poistaa vaivalla aikaansaatua väriä.
- Värin poistamisen ekologisempi vaihtoehto on laserkaiverrus, jossa laser poistaa materiaalista värin halutuista kohdista. Tähän tarvitaan laserkaiverrin/-leikkuri. Laserleikkurin käyttö on mahdollista myös harrastajille. Joissakin kaupungeissa kirjastot tarjoavat jo asiakkaiden käyttöön laserleikkureita.
Lue myös tämä: Miten saan haalistuneet mustat farkut takaisin mustiksi?
Tässä kirjoituksessa pääset seuraamaan, miten tylsän värinen toppi muuttuu solmuvärjäyksen ja liukuvärjäyksen avulla käyttökelpoiseksi ja värikkääksi.
Solmuvärjäys
Väriä voidaan estää osittain kulkeutumasta materiaaliin, jolloin saadaan aikaan kuvioita kankaaseen tai lankoihin. Minun nuoruudessa oli trendikästä värjätä laamapaitoja, joihin oli solmuvärjäyksellä tehty sisäkkäisiä valkoisia renkaita. Tekniikassa ennen värjäystä solmitaan tiukasti naru tai kumilenkki haluttuun kuvion kohtaan. Liemivärjäyksen aikana narun alle ei pääse kulkeutumaan väriä. Kun solmitut narut värjäyksen jälkeen avataan, on tekstiiliin muodostunut valkoinen kuvio (tai pohjan värinen kuvio).
Toppien värjäyksessä käytettiin yhdistettyä solmu- ja liukuvärjäystä
Värjäyksen pohjana oli poistoon menevät puuvillaiset topit. Toppien elinkaarta haluttiin pidentää, koska topit olivat aivan ehjiä. Värjäämällä saatiin topeille uusi, käyttökelpoisempi ilme. Ensin suunniteltiin halutut kuviot ja suunnitelman mukaan ne solmittiin topin haluttuihin kohtiin kumilenkeillä. Kuvioista haluttiin pohjan väriset, joten solmiminen tehtiin huolellisesti laittamalla kumilenkit tiukasti, jolloin väri ei pääse kulkeutumaan niiden alle.
Liukuvärjäys
Liemivärjäyksessä haluttiin kokeilla liukuvärjäystä. Se tarkoitti sitä, että toppia ei upotettukaan kokonaan väriliemeen, vaan osa topista oli koko värjäyksen ajan kattilan ulkopuolella. Vaikka topista haluttiin tehdä voimakkaan värinen, valittiin värin voimakkuudeksi 2% väriliuos. Käyttämäni Bezaktiv Go reaktiivivärit ovat käytännössä osoittautuneet voimakkaasti värjääviksi, joten voimakkaan värisävyn aikaansaamiseksi riittää melko alhainen väripitoisuus. Näin säästetään väriaineita ja värjäyksen apuaineita sekä tuotetaan vähemmän värijäänteitä jätevesiin. Koska topit haluttiin liukuvärjätä, eli vain osittain, haluttiin värjäyslaskelmat tehdä mahdollisimman tarkasti. Normaalissa liemivärjäyksessä veden määrä, värin määrä ja apuaineiden määrä lasketaan värjättävän materiaalin kokonaispainosta. Nyt arvioitiin kokonaispainosta pois vielä värjäämättä jäävän osuuden paino. Tämän tavoitteena oli käyttää vettä, väriaineita ja apuaineita vain tarvittava määrä. Värjäys tehtiin kattilassa. Värjäyksen suorittivat Stadin ammattiopiston muotiassistentti opiskelijat.
- Topit punnittiin ennen kumilenkkien solmimista, jolloin saatiin paino värjäyslaskelmia varten. Punnitustuloksesta vähennettiin vielä 1/3 eli värjäämättä jäävä topin osuus. Seuraavaksi laskettiin tarvittava 2% värin määrä, vesimäärä, glaubersuolan määrä sekä soodan määrä ja valmistettiin väriliemi. Värjäys toteutettiin 60 °C lämpötilalla.
- Toppia liikuteltiin tunnin ajan värjäysliemessä niin, että osa topista oli koko värjäyksen ajan poissa väriliemestä. Värjäyksen jälkeen toppi huuhdeltiin pesuvadissa ja kumilenkit poistettiin suojahansikkaat kädessä.
- Lopuksi topille tehtiin jälkipesu kattilassa 80 °C pesuainevedellä ja huuhdeltiin pesuaineesta puhtaaksi.
- Toppien värjäykseen käytettiin Tekstiilivärjäyksen reseptikirjan reseptejä B157 ja B154.
Vinkki!
Liukuvärjäyksen lopputulosta olisi voinut rikastaa ja monipuolistaa värjäämällä samaan aikaan kahdella rinnakkaisella värjäysliemellä. Silloin olisi valmistettu värjäysliemi myös kattilan ulkopuolelle jäävälle topin osuudelle. Topin molempia värjättäviä osia olisi liikuteltu omissa värjäysliemissä rinnakkaisissa kattiloissa ja värien liukumakohtaan olisi saatu muodostumaan vielä kolmas väri, joka olisi muodostunut kahden värin yhdistelmästä (esimerkiksi sininen ja punainen värjäysliemi, sekä väriliukumana violetti alue).
Toivottavasti innostuit liukuvärjäyksestä! Tarkemmat ohjeet kattilavärjäykseen vaihe vaiheelta löydät Tekstiilivärjäyksen reseptikirjasta, jossa on tarkat ohjeet värimäärän laskemiseen, apuaineiden laskemiseen ja punnitukseen sekä värjäysprosessin etenemiseen.
Blogikirjoituksissani pääset seuraamaan, miten uudistan värjäämällä jo käytöstä poistettuja tekstiilejä, kirpparilöytöjä tai poistokankaita. Tekstiilien kierrätys ja kiertotalous ovat aiheina lähellä sydäntäni. Seuraavassa blogissani kerron ”Miten värjään vanhat pyyheliinat kylppärin sävymaailmaan sopiviksi”. Jos kiinnostuit aiheista, seuraa mukana!
Haluatko tilata viikkokirjeeni?
Viikkokirjeessäni käsittelen aiheita:
- Erilaiset tekstiilimateriaalit ja niiden ominaisuudet
- Erilaisten tekstiilimateriaalien värjäys
- Erilaisten tekstiilien hoito-ohjeet, oikean hoidon vaikutus tekstiilien elinkaareen
- Tekstiilien kierrätys ja elinkaaren pidentäminen
- Ja tietenkin vastaan tekstiileihin ja niiden värjäykseen heränneisiin kysymyksiin!
